Lokakuusta 2023 alkaen monet Yhdysvaltain yliopistot ovat vastanneet opiskelijoiden vastarintaan Israelin Palestiinassa suorittamaa kansanmurhaa vastaan tukahduttamalla tai voimakeinoin. Tähän on kuulunut ennen kaikkea hallinnollisia päätöksiä, joilla on kannustettu protestien kriminalisointiin ja ohjattu poliisivoimia kohtelemaan raa’asti asianomaisia opiskelijoita, henkilökuntaa ja tiedekunnan jäseniä. Näin nämä instituutiot ovat ovat asemoituneet moraalin sijaan poliittisen ja taloudellisen vallan läheisyyteen ja luoneet olosuhteet, jotka johtivat Mahmoud Khalilin sieppaamisen maaliskuun -25 alussa.
Opiskelijoiden rauhanomaisiin Palestiina-solidaarisuus mielenosoituksiin Yhdysvaltojen yliopistokampuksilla on kohdistunut väkivaltaa myös israel-mielisten vastamielenosoittajien taholta. Opiskelijat ovat joutuneet kohtaamaan pahoinpitelyjä, kemiallisia hyökkäyksiä, puukotuksia, häirintää, pidätyksiä, erottamisia ja poliisiväkivaltaa (usein omien yliopistojensa pyynnöstä). Tästä huolimatta valtavirran tiedotusvälineet, Bidenin hallinnon poliittiset vaikuttajat ja yliopistojen johto leimasivat nämä opiskelijat antisemitistisiksi tai terrorismia tukeviksi, ja jättivät samalla huomiotta heihin kohdistuneen väkivallan, vähättelivät sitä ja esittivät jopa asian päinvastaisesti israelin tukijoihin kohdistuneena vainona ja uhkana.
Yliopistojen hallintoelinten ja poliitikkojen ylläpitämä kertomus protestien antisemitismistä tai vihapuheesta ei perustu totuuteen, vaan valtaan – siihen, kenellä on valta, kuka sitä suojelee ja ketä rangaistaan sen kyseenalaistamisesta.
Painostettuja irtisanoutumisia ja moraalinen paniikki
Eliittiyliopistojen rehtoreita painostettiin eroamaan loppuvuodesta 2023 lähtien, vaikka he eivät tukeneet opiskelijoiden vaatimuksia tai puolustaneet heidän oikeuksiaan. Itse asiassa hekin jo puuttuivat kampuksen mielenosoituksiin, lisäsivät valvontaa, antoivat luvan poliisin läsnäololle ja panivat täytäntöön tiukkoja kurinpitotoimia. Kyse oli siitä, että palestiinalaismielisten äänten tuomitsemisessa ja rankaisemisessa ei oltu tarpeeksi agressiivisia, tarpeeksi nopeita tai tarpeeksi äänekkäitä. Nämä painostetut irtisanoutumiset olivat voimannäyttö, jonka tarkoituksena oli osoittaa, että edes symbolista epäröintiä tai puolueettomuutta Palestiinaa koskevassa kysymyksessä ei suvaita eliitti-instituutioissa. Taustalla vaikuttavat erityisesti israel-myönteiset lahjoittajat ja lobbausryhmät, jotka uhkasivat vetää rahoituksensa pois, ellei yliopistojen linja muuttunut.
Kaikki tämä moraalinen paniikki ja vääristellyt uhkakuvat loivat pohjan entistä kovemmille Trumpin hallinnon tukahduttamistoimille – ja hän jatkoi edellistä voimallisempaa, sekä demokraattien että republikaanien tukemaa kansanmurhaa vastustavien äänten tukahduttamista.
Julkisen kritiikin järjestelmällinen hiljentäminen sananvapautta rajoittamalla
Sionistitahot ja heidän liittolaisensa ovat vuosikymmenien ajan pyrkineet järjestelmällisesti tukahduttamaan julkisen kritiikin Yhdysvaltojen vankkumatonta israel-tukea kohtaan ottamalla kohteeksi palestiinalaisten oikeuksia puolustavia henkilöitä ja ryhmiä. Vaikka pyrkimykset vaientaa palestiinalaismyönteinen aktivismi eivät ole uusia, ne ovat kiihtyneet merkittävästi presidentti Donald Trumpin aikana. Pian virkaanastujaisten jälkeen Trump allekirjoitti toimeenpanomääräyksen, jolla laajennettiin palestiinalaismyönteisen toiminnan tukahduttamista antisemitismin torjunnan varjolla. Hänen hallintonsa on tehostanut sortoa muun muassa peruuttamalla opiskelijaviisumeja, pidättämällä ja karkottamalla opiskelija-aktivisteja ja lisäämällä liittovaltion valvontaa kampusjärjestäytymisen seuraamiseksi ja estämiseksi.
Yhdysvaltain politiikassa on meneillään laajempi autoritaarinen muutos. Eri puolilla maata hyökkäykset sananvapautta, toisinajattelijoita ja marginalisoituja yhteisöjä vastaan määrittelevät uudelleen valtion ja kansalaisyhteiskunnan välisen suhteen. Palestiina-solidaarisuudesta on tullut demokraattisten arvojen heikentämiseen tähtäävän laajemman pyrkimyksen kulminaatiopiste, mikä paljastaa amerikkalaisten pitkään itsestäänselvyyksinä pitämien oikeuksien haurauden. Poliittisen sananvapauden laajamittaista rajoittamista lavastetaan ”antisemitismin vastaiseksi sodaksi”. Kaikkea Israelia kritisoivaa puhetta rajoitetaan, huolimatta siitä, että Israel syyllistyy jatkuviin sotarikoksiin ja kansanmurhaan, koska tällainen kritiikki horjuttaa sionististen järjestöjen uskottavuutta ja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen USA:n horjumatonta tukea kohtaan Israelille. Monet näistä järjestöistä (mm. Canary Mission, Betar, ADL, AIPAC) ovat jo vuosia maalittaneet Palestiina-solidaarisia yhteisöjä (mm. Students for Justice in Palestine, Jewish Voice for Peace).
Myös akateeminen vapaus murretaan niiden tahojen tunteiden suojelemiseksi, joiden mielestä palestiinalaislasten joukkoteurastus on hyväksyttävä hinta siitä, että israel vahvistaa sotilaallista pelotettaan. Tämän logiikan mukaisesti kaikki länsimaalaiset juutalaiset, jotka eivät kumarra israelin edessä tarpeeksi innokkaasti, katsotaan ”vääränlaisiksi juutalaisiksi”.
Syytöksiä “liittoutumisesta terrorismin kanssa”
Yhdysvaltojen akateemisten laitosten liittovaltion apurahoja peruutetaan sillä perusteella, että ne eivät tee tarpeeksi ”antisemitismin” torjumiseksi murskatakseen kansanmurhan vastaisia mielenosoituksia. Tottelevaiset yliopistot kiirehtivät liittymään hallituksen entistä voimakkaampiin tukahduttamistoimiin. Samalla hallinto luo perustan demonisoida laajoja joukkoja USA:n opiskelijoita ja myös suuren osan juutalaisyhteisöstä, erityisesti nuoria juutalaisia, jotka eivät halua antaa kansanmurhan tapahtua heidän nimissään. Kaikki kohtaavat nyt syytöksiä ”liittoutumisesta terrorismin kanssa”. Sananvapautta, oikeutta protestoida ja akateemista vapautta – liberaalin demokratian perusperiaatteita – ollaan hätäisesti hylkäämässä, ja nyt niiden väitetään olevan uhka demokratialle.
Juuri tästä syystä Yhdysvaltain liittovaltion viranomaiset pyrkivät luomaan ennakkotapauksen sieppaamalla ja karkottamalla maassa laillisesti asuvan Mahmoud Khalilin, joka toimi opiskelijoiden ja yliopiston hallinnon välisenä neuvottelijana protesteissa israelin kansanmurhaa vastaan.
Mohsen Mahdawi, jo toinen palestiinalainen Columbian yliopiston opiskelija, pidätettiin vastikään ICE:n toimesta, vaikka hänelläkin on pysyvä oleskelulupa. Columbian yliopisto ei ole suojellut opiskelijoitaan mitenkään, vaikka Khalil ja Mahdawi yrittivät ennen siepatuksi tulemistaan vedota yliopiston hallintoon suojelun tarpeesta. Liittovaltion maahanmuuttotuomari on nyt päättänyt, että Mahmoud Khalil voidaan karkottaa maasta – ei siksi, että hän olisi syyllistynyt rikokseen, vaan siksi, että ulkoministeri on leimannut hänen ”uskomuksensa ja yhteytensä” uhkaksi Yhdysvaltojen ulkopoliittisille eduille. Tuomari myönsi jopa, ettei hänellä ole valtuuksia kyseenalaistaa ulkoministerin linjausta. Pelkkä eriävä mielipide riittää nyt karkotuksen perusteeksi.
ICE-agentit pidättivät turkkilaisen Tuftsin tohtoriopiskelijan Rumeysa Ozturkin kadulla, ja hänet siirrettiin osavaltion rajojen yli ennen vangitsemista. Hänen ilmeinen rikoksensa oli kirjoittaa mielipidekirjoitus, jossa tuomittiin israelin toteuttaman palestiinalaisten kansanmurhan toimet Gazassa. Lukuisat muutkin ovat joutuneet pidätyksen, karkotuksen tai kohdennetun tarkastelun kohteeksi samankaltaisista syistä. Tuhansien opiskelijoiden viisumit on kumottu, pääsääntöisesti muiden kuin valkoihoisten opiskelijoiden.
Trumpin hallinto suunnittelee myös viemään kansalaisuuden niiltä, joita hallinto pitää epälojaaleina tai ”ulkomaisten vihollisten kanssa liittoutuneina”. Jos tämä toteutetaan, kyseessä olisi vuosikymmeniin ensimmäinen laaja-alainen kansalaisuuden poistamisohjelma, jossa Yhdysvaltain kansalaiset lähetettäisiin Guantanamo Bayn kaltaiselle kidutusleirille vieraaseen valtioon. El Salvadorin pahamaineiseen CECOT-vankilaan on jo kuljetettu hyvin olemattomin perustein lukuisia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, joilla ei ole rikollista taustaa eikä siirron myötä myöskään oikeutta oikeudenkäyntiin tai mahdollisuutta todistaa syyttömyyttään.
Toisinajattelun kriminalisointi
Jos historia opettaa meille jotain, niin sen, että poliittiset puhdistukset eivät koskaan pysy niissä rajoissa, joista ne alkoivat. 1950-luvulla Yhdysvalloissa puhdistukset alkoivat kommunisteista ja pyyhkäisivät mukanaan kansalaisoikeusjohtajat, ammattiliittojen organisoijat ja taiteilijat. 2000-luvulla niin sanottu terrorismin vastainen sota alkoi muslimeista ja levisi Patriot Act -lain nojalla.
Viisumien peruuttamisia, ICE:n ratsioita ja viisumin epäämistä tapahtuu hälyttävällä vauhdilla. Ihmisiä käännytetään ja pidätetään lentokentillä. Sosiaalisen median historiaa käytetään todisteena. Opiskelijaryhmien kokoontumisia kielletään. Ehdotetaan uutta lainsäädäntöä, jolla kriminalisoidaan kaikki toisinajattelun muodot.
Näin autoritaarisuus leviää. Se alkaa kaikkein haavoittuvimmista. Se testaa välineitään niillä, joilla on vähiten suojaa. Se normalisoi pelon. Sitten se kääntyy kaikkia muita vastaan. Ihmiset, joita rangaistaan, eivät ole rikollisia tai ääriainesta. He ovat opiskelijoita, lääkäreitä, humanitaarisia toimijoita ja professoreita. He vastustavat kansanmurhaa, apartheidia ja joukkonälkiinnyttämistä. Ja siitä heitä rangaistaan.
Vaikka Harvard on julkisesti torjunut Trumpin hallinnon vaatimukset lopettaa monimuotoisuuteen ja mielenosoituksiin liittyvät ohjelmat, yliopisto on jo toteuttanut monia samoja toimintatapoja omasta aloitteestaan. Harvard on johtaja Alan Garberin aikana tukahduttanut Palestiina-solidaarisia ääniä, keskeyttänyt akateemisia ohjelmia, erottanut tiedekuntaa ja rankaissut opiskelijaryhmiä – kaikki tämä on osaltaan vaikuttanut laajempaan toisinajattelun vaientamiseen ja akateemisen vapauden heikentämiseen.
Samaan aikaan todellinen väkivaltakoneisto jatkaa toimintaansa hallitsemattomana. Gazassa teurastetaan edelleen lapsia amerikkalaisilla aseilla. Ihmisiä poltetaan elävältä. Toimittajia murhataan. Kokonaisia perheitä poistetaan väestörekisteristä. Koko Gazan väestöä näännytetään nälkään. Ja juuri ne ihmiset, jotka nostavat tätä esille, vaiennetaan. Sio-McCarthyismi ei koske vain Palestiinaa. Kyse on siitä, millaiseksi maaksi Yhdysvallat on muuttumassa.
Olemme todistamassa korruptoituneiden vallanpitäjien paniikkia, koska he eivät enää pysty tukahduttamaan aihetta, joka on vihdoin murtautunut vuosikymmeniä kestäneen tiedotusvälineiden vääristelyn ja poliittisen sensuurin läpi.
