Maailman tiheimmin asuttuihin alueisiin jo ennen lokakuussa 2023 alkanutta Israelin hyökkäystä kuuluneen Gazan kaistan ennennäkemätön ympäristökatastrofi pahenee.
Gazassa näkymää eivät enää hallitse pelkästään rauniot, jopa ilmasta on tullut katastrofin areena. Kiinteän jätteen käsittelyjärjestelmän lähes täydellisen romahduksen myötä kaduille, pakolaisleireille ja rannikolle on kertynyt satoja tuhansia tonneja jätettä. Myrkyllisiä kaasuja, kuten metaania ja formaldehydiä nousee palavista jätekasoista.
Resistant Palestinian Pens -alustalla 17.11.2025 julkaistu kattava raportti kertoo, että Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman arvioiden mukaan kaksivuotinen kansanmurhasota tuotti lähes kuusikymmentä miljoonaa tonnia jätettä. Vuoden 2024 puoliväliin mennessä asuinalueille oli kertynyt noin kolmesataakolmekymmentätuhatta tonnia kiinteää jätettä, ja luku nousi lähes seitsemäänsataantuhanteen tonniin marraskuuhun 2025 mennessä. Nämä luvut eivät ole abstrakteja tilastoja, vaan ne edustavat elävää kuvaa eristyneestä ja piiritetystä alueesta, jossa ilma, vesi ja kansanterveys romahtavat väestön tuhoksi.
Päivittäin synkkenevä jätehuollon tilanne
Gaza kamppaili rajoitetun jätehuollon kanssa jo ennen kansanmurhasotaa. Jätteenkeräysajoneuvojen määrä laski vuoden 2017 sadastakahdestatoista vuoden 2022:n seitsemäänkymmeneenkolmeen. Hyökkäyksen alkamisen jälkeen viisi kuudesta suuresta jätteenkäsittelylaitoksesta tuhoutui. Israelin armeijan valvonta teki pääsyn virallisille kaatopaikoille lähes mahdottomaksi.
Tämän seurauksena lähes jokaisesta tyhjästä alueesta tuli epävirallinen kaatopaikka. PAX-järjestö dokumentoi heinäkuuhun 2024 mennessä yli 225 valvomatonta kaatopaikkaa. Ilman toimivaa keräysjärjestelmää leireillä ja ruuhkaisilla kaduilla kertyi päivittäin 1 000–1 200 tonnia jätettä.
Pakkosiirrettyjen leireillä lapset kävelevät yli kahden metrin korkuisten jätekasojen vieressä. Perheet elävät savun, palavien muovihöyryjen ja tiheiden myrkyllisten kaasupilvien ympäröimänä. Marraskuuhun 2025 mennessä yli 700 000 tonnia jätettä oli hajotessaan saastuttanut ulkoilmaa, samoin kuin 50 miljoonaa tonnia vaarallisia aineita, kuten asbesti ja räjähtämättömät ammukset sekä saastunut jäte.
Metaani – näkymätön myrkky
Metaani on maailman voimakkaimpia kasvihuonekaasuja. Se on ollut myös Gazan hiljaisia katastrofeja viime vuosina. Kun maailmanlaajuinen metaanipitoisuus vaihtelee 1 800–2 000 ppm:n välillä, Gazan mittaukset ovat osoittaneet tasaista nousua kahden vuoden aikana.
Kenttätutkimukset ja satelliittikuvat paljastivat, että metaanipitoisuudet nousivat sotaa edeltäneestä 1908:sta miljardisosasta noin 1928:aan miljardisosaan vuonna 2025. Nämä luvut saattavat näyttää pieniltä niille, jotka eivät tunne metaanin vaaroja, mutta ne kertovat jatkuvasta noususta, joka heikentää nopeasti ilmanlaatua erityisesti kaatopaikoilta laajalle levinneiden tulipalojen myötä.
Tuhansien tonnien orgaanisen jätteen uskotaan hajoavan ilman minkäänlaista suojausta avoimilla kaatopaikoilla, mikä luo ihanteelliset olosuhteet metaanin muodostumiselle. Samaan aikaan perheet polttavat jätettä vapauttaakseen tilaa tai vähentääkseen hajua, mikä vapauttaa vielä enemmän metaania ja myrkyllisiä kemikaaleja.
Metaani tekee muutakin kuin saastuttaa ilmaa. Se edistää haitallisen maanpinnan otsonikaasun muodostumista. Otsoni aiheuttaa hengitysvaikeuksia, sydämen sykkeen nousua ja kasvanutta kuolemanriskiä hengityselinsairauksista kärsiville. Vilkkailla alueilla, joilla perheet asuvat teltoissa, pelkkä hengittäminen on päivittäinen haaste.
Formaldehydi – keuhkoja polttava kaasu
Toisin kuin metaanin, formaldehydin ihminen aistii välittömästi. Sillä on pistävä haju ja se aiheuttaa silmien ärsytystä sekä polttavaa tunnetta kurkussa ja keuhkoissa. Kansainvälisten standardien mukaan sen pitoisuus ei saisi ylittää 0,1 miljoonasosaa, edes tunnin aikana. Gazassa lukemat ovat joillakin paloalueilla ylittäneet sadan miljoonasosan pitoisuuden, mikä on yli tuhat kertaa sallittu raja.
Tämän kaasun lähteitä on monia. Näitä ovat muovin, puun, kankaiden ja vaurioituneiden kodin huonekalujen polttaminen sekä lääketieteellinen jäte, jota ei voida enää hävittää turvallisesti. YK:n arvioiden mukaan 70 prosenttia formaldehydipäästöistä on peräisin avopoltosta, kun taas loput tulevat tuhoutuneiden kotien ja betonirakenteiden murenemisesta vapautuvasta myrkyllisestä pölystä.
Nämä kohonneet pitoisuudet ovat aiheuttaneet dramaattisen lisääntymisen terveysongelmissa, jotka liittyvät altistumiseen myrkyllisille kaasuille. Vuosien 2024 ja 2025 lääketieteelliset raportit osoittavat hengitystiesairauksien viisinkertaistumisen ja syöpäriskien, erityisesti keuhkosyövän, pitkän aikavälin kasvun. Useat lääketieteelliset keskukset ovat myös raportoineet jopa 20 prosentin kasvusta ennenaikaisissa synnytyksissä ja synnynnäisissä epämuodostumissa saastuneimmilla alueilla.
Sairaudet lisääntyvät ympäristön hätätilan vuoksi
Jätekriisi ei ole pelkästään ympäristöongelma; se on täysimittainen kansanterveydellinen hätätila. Kun jätettä kertyy ja poltetaan ulkoilmassa, seuraukset leviävät veteen, ruokaan ja ilmakehään. Maailman terveysjärjestö dokumentoi tartuntatautien katastrofaalisen lisääntymisen. Akuutti ripuli lisääntyi 36-kertaisesti, ja hepatiitti A -tapauksia rekisteröitiin yli 40 000 elokuuhun 2024 mennessä.
Rannikolla mereen virtaa päivittäin noin 84 000 kuutiometriä käsittelemätöntä jätevettä, mikä tekee 97 prosenttia pohjavedestä juomakelvottomaksi. Tämä saaste vaikuttaa myös elämään meressä tuhoamalla luonnon monimuotoisuutta siellä. Kalakuolemat, rantaviivojen eroosio ja myrkyllisten levien leviäminen ovat todellisuutta.
Maanpäällinen tilanne ei ole parempi. Yli 81 % maatalousmaasta on tuhoutunut, ja maaperä on saastunut raskasmetalleilla, kuten lyijyllä ja kadmiumilla. Paikalliset tutkimukset viittaavat siihen, että maataloustuotanto on laskenut 67 % kahden viime vuoden aikana, ja monet viljelykasvit ovat saastuneet ja vaarallisia käyttää.
Ympäristövahinkojen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen
Jätekriisi on osa paljon suurempaa ympäristökatastrofia, joka iski Gazaan sodan aikana. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) arvioiden mukaan sotilasoperaatioiden päästöt ylittivät sodan kestettyä 120 päivää 26 maan yhteenlasketut vuosittaiset päästöt. Kahden vuoden jälkeen määrä vastaa noin sadan keskikokoisen valtion hiilidioksidipäästöjä. Gazan kaista menetti lähes 80 % puustostaan, mikä johti paikallisten lämpötilojen nousuun, maaperän eroosion lisääntymiseen ja maan luonnollisen kyvyn heikkenemiseen epäpuhtauksien imeyttämiseksi.
Räjähtämättömien ammusten leviäminen on luonut saastumisen alueita, joissa raskasmetallit ja räjähdysherkät yhdisteet pääsevät maaperään ja veteen. Ympäristöasiantuntijat varoittavat, että näiden aineiden vaikutukset voivat jatkua vuosikymmeniä ennen kuin taso palautuu jälleen turvalliseksi.
Johtopäätökset
Ratkaisut ovat mahdollisia, mutta vaativat vahvaa kansainvälistä sitoutumista. YK suosittelee jätteenkäsittelylaitosten uudelleenrakentamista, turvallisten alueiden perustamista vaaralliselle jätteelle, ilmanlaadun seurantaa, maaperän ja veden säännöllistä testaamista sekä uusien keräyslaitteiden toimittamista kunnille.
Pitkän aikavälin toipuminen edellyttää uusiutuvan energian hankkeita, jätteen kierrätysjärjestelmiä sekä ympäristötietoisuusohjelmia kouluissa ja pakolaisleireillä. Kriisi on kuitenkin enemmän kuin tekninen. Kyse on ihmisoikeudesta puhtaaseen ilmaan, turvalliseen veteen ja elinkelpoiseen ympäristöön.
Nykyään Gazan ilma on enemmän kuin ilmaa. Se on testi globaalille oikeudenmukaisuudelle, ihmisen vastuulle ja maailman halukkuudelle toimia ennen kuin kokonainen sukupolvi menetetään myrkyllisen saasteen vuoksi.
Artikkeli on julkaistu The Resistant Palestinian Pens -media-alustalla 17.11.2025. The Resistance Palestinian Pens on Gazassa toimiva itsenäinen media-alusta, joka dokumentoi palestiinalaista todellisuutta, jakaa eksklusiivisia raportteja, tutkimuksia ja ihmisten tarinoita sekä yhdistää ne maailmanlaajuisiin taisteluihin vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Konteksti tekee yhteistyötä The Resistant Palestinian Pensin kanssa.
