Mielipiteet muovautuvat digitaalisuuden aikakaudella nopeasti. Sosiaalisesta mediasta on kehittynyt narratiivien sepittämisen näkymätön taistelukenttä, jossa vääristely luodaan kätevästi. Lokakuusta 2023 lokakuuhun 2025 Israel on tuonut hasbaraksi kutsutun propagandatekniikkansa yhä voimakkaammin digitaalisille alustoille tarkoituksenaan levittää omaa narratiiviaan ja muokata kansainvälistä julkista mielipidettä.
Hasbara on enemmän kuin vain mainoskampanjoita. Kyseessä on systemaattinen koneisto, joka yhdistää massiivisen valtion rahoituksen, tekoälyn ja yhteistyön suurten digitaalisten alustojen kanssa – ja kyseenalaistaa samalla sananvapauden ja tiedon eheyden perusarvoja. Hasbaran tarkoitus on väärentää faktoja. Nämä harhaanjohtamisen mekanismit muuttavat internetin digitaalisen sorron välineeksi.
Hasbaran määrittely: historiallinen ja poliittinen konteksti
Termi hasbara tarkoittaa hepreaksi kirjaimellisesti ”selitystä” tai ”selvennystä”, mutta todellisuudessa se viittaa Israelin järjestäytyneisiin propagandapyrkimyksiin markkinoida itseään ”demokraattisena” ja ”uhrina” maailmanlaajuisen julkisen mielipiteen silmissä, ja samalla oikeuttaa sen sotilas- ja miehityspolitiikkaa.
Hasbaran juuret ovat Israelin valtion perustamisessa. Vuodesta 1948 lähtien peräkkäiset hallitukset ovat pyrkineet muokkaamaan historiallisia kertomuksia kansainvälisen, erityisesti länsimaiseen mielipiteeseen vaikuttamiseksi.
Toisen intifadan aikana vuonna 2000 Israelin väitetään kutsuneen 12-vuotiaan Muhammad al-Durrah’n tappamista palestiinalaiseksi ”näytelmäksi” tai lyhyesti Pallywoodiksi, vaikka kansainväliset tutkimukset olivat kumonneet tällaiset väitteet. Tämä hasbaratekniikka esittää puolustautujan terroristina ja Israelin, syytetyn, ikuisena uhrina. Näin miehityksen ja laittomien siirtokuntien todellisuus vääristyy epäoikeudenmukaisesti.
Analyyttisesti hasbara ei ole pelkkää mediapuolustusta, vaan systemaattisen harhaanjohtamisen väline, joka valmistaa ”mentaalisia suodattimia”, jotka oikeuttavat Israelin väkivallan ”itsepuolustuksena”.
Akateemisten lähteiden, kuten Third World Quarterlyn vuonna 2025 julkaiseman artikkelin mukaan hasbara turvautuu usein tunteisiin ”hyvä vastaan paha” -narratiivien muodossa, maalaa israelilaiset siviilit viattomina ja antaa siten vain vähän tilaa palestiinalaisten taistelun historialliselle kontekstille.
Vaikka Israelin strategisten asioiden ministeriö sulki ovensa vuonna 2021, valtion rahan virta ei pysähtynyt. Knesset kaatoi lähes 150 miljoonaa dollaria digitaalisen hasbaran modernisointiin joulukuussa 2024. Toimenpiteet kohdistettiin erityisesti Z-sukupolveen TikTokissa ja Instagramissa.
Nuori globaali yleisö on taipuvainen tukemaan Palestiinaa, ja tämän muutoksen myös Israel on tunnistanut. Hasbara on muuttunut yhä räikeämmäksi tosiasioiden vääristelyssään säilyttääkseen länsimaisen tuen.
Israelin digitaalisen propagandan kehitys kansanmurhan aikana
Kun kansanmurhasota puhkesi lokakuussa 2023, hasbarasta tuli sotilasoperaatioiden rinnalle ”digitaalinen sota”, jonka tarkoituksena oli voittaa yleinen mielipide sosiaalisen median kautta.
Israel luotti alustoihin, kuten Facebook, X (entinen Twitter), YouTube, Instagram ja TikTok, levittääkseen propagandaa, joka oikeutti pommitukset ja saarrot. Se teki tämän käyttämällä surevien israelilaisperheiden tunteellisia kuvia myötätunnon herättämiseksi.
Esimerkiksi viralliset raportit levittivät väitteitä, että palestiinalaiset käyttivät ”ihmiskilpiä”, vaikka YK:n raportit kiistivät nämä väitteet ja vahvistivat Israelin rikkomukset. Tämä strategia, joka tunnetaan nimellä ”vihollisten yhteenliittymä”, yhdisti Hamasin Iraniin ja muihin vahvistaakseen kuvaa ”eksistentiaalisesta uhasta”.
Samaan aikaan palestiinalaisten digitaalinen sorto jatkui. Israel katkaisi sähköt ja internetin Gazasta, mikä esti todellisten tuhon kuvien leviämisen.
Tämä systemaattinen pyyhkiminen auttoi vahvistamaan Israelin narratiivin hallitsevaa asemaa. Al Jazeera raportoi vuonna 2025, että länsimainen media luotti yhä enemmän israelilaisiin lähteisiin, mikä peitti Gazan kärsimyksen humanitaarisen puolen.
Tämä eriarvoisuus luodaan tahallisella harhaanjohtamisella, jossa digitaaliset pimennykset vaientavat palestiinalaisten äänet ja saavat sodan näyttämään maailman silmissä ”puhtaalta”. Siitä huolimatta palestiinalainen digitaalinen vastarinta syntyi, ja kansalaistoimittajat jakoivat sotakuvamateriaalia hashtagien, kuten #GazaUnderAttack avulla, mikä mobilisoi maailmanlaajuista solidaarisuutta erityisesti nuorten keskuudessa.
Vuonna 2025 tehdyssä Arab News -lehden artikkelissa todettiin, että Israel on häviämässä ”algoritmisotaa”, sillä palestiinalaiset narratiivit ylittivät Israelin kampanjat valtion tukemista toimista huolimatta.
Maksetut mainoskampanjat digitaalisilla alustoilla
Israel on käyttänyt kahdessa vuodessa kymmeniä miljoonia dollareita maksettuihin mainoskampanjoihin oman narratiivinsa edistämiseksi. Maaliskuussa 2025 se allekirjoitti Googlen kanssa 45 miljoonan dollarin sopimuksen mainoksista, joissa kiistettiin nälänhädän olemassaolo Gazassa, vaikka saarto aiheutti tuhansien lasten nälkäkuoleman. Tämä kuuden kuukauden kampanja sisälsi tekaistuja kuvia, joissa Gaza esitettiin kukoistavana. Tämä herätti kritiikkiä No Tech for Apartheid -järjestössä, joka syytti Googlea osallisuudesta ”kansanmurhan kaunisteluun”.
Israelin ulkoministeriö käytti 15 miljoonaa dollaria sodan alkuviikkoina Googlen ja X:n mainontaan, joista osa näkyi lasten peleissä ja kohdistui nuorempiin sukupolviin. Nämä kampanjat edustavat systemaattista harhaanjohtamista, jossa algoritmeja hyödynnetään Israelin narratiivin vahvistamiseksi.
Vuonna 2025 julkaistu SMEX-raportti paljasti, kuinka mainokset, joissa UNRWA:ta mustamaalattiin ”terrorismiin liittyväksi”, ilmestyivät Googlen hakutuloksiin, mikä heikensi kansainvälisten järjestöjen uskottavuutta.
Facts for Peace -järjestön kaltaiset toimijat rahoittivat satojen tuhansien eurojen arvoisia kampanjoita Facebookissa, joissa kaikki Palestiinan tukeminen esitettiin Hamasin tukena ja joilla vahvistettiin länsimaista ennakkoasennetta.
Viimeisin uutinen tech-sektorilta on Israelin ulkoministeriön solmima kuuden miljoonan dollarin sopimus amerikkalaisen Clock Tower Z LLC:n kanssa. Israel palkkasi yrityksen tekemään ChatGPT-kielimallista Israel-myönteisemmän. Clock Tower kehittää ja hallinnoi tekoälyä hyödyntävää hakukoneoptimointityökalua nimeltä MarketBrew AI, ja tarkoitus on tuoda Israelin narratiivi sen kautta Googlen ja Bingin hakuihin.
Clock Toweria johtaa Brad Pascale, joka on Donald Trumpin entinen kampanjapäällikkö. Yritys toimii kansainvälisen, 140 maahan levittäytyneen ja yli 10 000 ihmistä työllistävän Havas Media Networkin alla. Markkinointi tehdään etenkin Z-sukupolven suosimilla alustoilla, kuten TikTokissa, Instagramissa, YouTubessa ja podcasteissa.
Tämä investointi ja Israel-myönteisen narratiivin edistämisen tärkeys johtuu tuen katoamisesta Israelin toimille Gazassa etenkin nuorten amerikkalaisten keskuudessa. Uusimman (7/2025) The New York Timesin ja Siena Universityn gallupin mukaan vain 9% 18-34-vuotiaista tukee Israelin tuhokampanjaa Gazassa.
Vaikuttajien, tekoälyn ja deepfake-videoiden käyttö
Hasbara siirtyi kahden vuoden aikana mainoskampanjoista innovatiivisempiin ja trendin mukaisiin muotoihin. Israel maksoi tuhansia dollareita amerikkalaisille vaikuttajille sisällöistä. Syyskuussa 2025 vuodetut asiakirjat paljastivat 900 000 dollarin kampanjan, jossa maksettiin 7 000 dollaria julkaisua kohden israelilaisten narratiivien edistämiseksi ja joka kohdistettiin poliitikkoihin ja nuoriin Bridges Partners LLC:n kautta. Tämä ulkoministeriön valvoma kampanja herätti huolta ulkomaisesta puuttumisesta asioihin. Netanjahu itse kutsui sitä ”yhteisöksi”, joka levittää haluamiaan viestejä.
Tekoälyä käytettiin myös deepfake-videoiden luomiseen, kuten 7amlehin vuonna 2024 dokumentoimaan väärennettyyn videoon Bella Hadidista, joka pyytää anteeksi Palestiinan tukemista.
Carnegie Endowmentin vuoden 2025 raportissa varoitettiin, että uudet tekoälyteknologiat muuttavat konfliktin ”tekoälysodaksi”, jossa loukkaantuneista lapsista valmistetaan tekaistuja, myötätunnon herättämiseksi luotuja kuvia. Tämä merkitsee kehitystä, jossa väärentämistä on vaikeampi havaita, mikä ruokkii hämmennystä ja heikentää uskottavuutta.
Kahden vuoden ajalta on useita dokumentoituja esimerkkejä aktivisteja vastaan suunnatuista disinformaatio- ja mustamaalauskampanjoista.
- Videon levittäminen, jossa väitetään kuolleen palestiinalaisen lapsen olleen Hamasin ”nukke”, minkä BBC kumosi.
- Vanhan libanonilaisen elokuvan materiaalin käyttäminen marraskuussa 2023 väittämään ”lavastetusta palestiinalaisten verilöylystä”.
- Saleh al-Jafrawin kaltaisten sisällöntuottajien tekemien keksittyjen lausuntojen levittäminen.
Nämä esimerkit havainnollistavat, kuinka väärentämistä käytetään aseena palestiinalaisen narratiivin horjuttamiseksi ja globaalin tietoisuuden estämiseksi.
Näiden kampanjoiden vaikutus digitaaliseen julkiseen mielipiteeseen ja niiden suhde sensuuriin
Kampanjat loivat ”informaatiosumua”, jossa länsimainen media suosi israelilaista narratiivia kolme kertaa enemmän kuin palestiinalaista. Alustasensuuri vahvisti tätä vinoumaa. Esimerkkinä tästä esimerkiksi Meta poisti tuhansia Palestiina-myönteisiä julkaisuja, kuten Human Rights Watch dokumentoi vuonna 2023.
X:ssä Elon Muskin politiikka mahdollisti palestiinalaisvastaisen sisällön leviämisen.
Kehotus digitaaliseen tietoisuuteen ja petoksen vastustamiseen
Hasbaran vastustaminen edellyttää sen tunnistamista. Yhteenvetona voidaan todeta, että tunnistaminen puolestaan edellyttää digitaalisen tietoisuuden edistämistä verifikaatio- eli todennustyökalujen ja koulutuksen avulla. Useat järjestöt kehottavatkin kehittämään tekoälyteknologioita väärennösten paljastamiseksi samalla kun ylläpidetään sananvapautta.
Pohjimmiltaan vastarinta perustuu kriittiseen uteliaisuuteen paljastaa manipulointi, jotta taistelu pysyy juurtuneena totuuteen eikä propagandaan.
Artikkeli on julkaistu The Resistant Palestinian Pens -media-alustalla 4.10.2025. The Resistance Palestinian Pens on Gazassa toimiva itsenäinen media-alusta, joka dokumentoi palestiinalaista todellisuutta, jakaa eksklusiivisia raportteja, tutkimuksia ja ihmisten tarinoita sekä yhdistää ne maailmanlaajuisiin taisteluihin vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Konteksti tekee yhteistyötä The Resistant Palestinian Pensin kanssa.
