Israel teki varhain selväksi aikeensa näännyttää kaikki Gazan asukkaat nälkään, toteutti suunnitelmansa ja aiheutti nälänhädän koko Gazaan. Israelin nälänhätätaktiikan todisteina ovat israelin viranomaisten lausunnot aikomuksesta ja toteutettujen toimenpiteiden seuranta, kuvailee YK:n Oikeus ruokaan -erityisraportoija Michael Fakhri syksyllä 2024 YK:n yleiskokoukselle kokoamassa raportissaan Starvation and the right to food, with an emphasis on the Palestinian people’s food sovereignty.
Israel on saartanut Gazaa jo vuodesta 2006, mutta lokakuun 2023 alussa se aloitti kaistan täydellisen piirityksen, joka vaikutti kaikkiin Gazan palestiinalaisiin heikentäen heidän elinolosuhteitaan ja henkiinjäämisen mahdollisuuksia. Tämän jälkeen Israel pakotti ihmiset siirtymään etelään vain näännyttääkseen palestiinalaiset nälkään sekä pommittaakseen ja tappaakseen heitä vasta perustetuilla telttaleireillä.
Ennen 7. lokakuuta 2023 noin puolet Gazan väestöstä oli ruokaturvatonta ja yli 80 prosenttia oli riippuvaisia humanitaarisesta avusta. Täydellinen piiritys oli välitön katalysaattori nälänhätään. Yhdessä toistuvien epäinhimillistävien lausuntojen ja Israelin viranomaisten vaatimusten kanssa Gazan täydellisestä tuhoamisesta Israelin nälkäkampanja täytti kansanmurhan estämisestä ja rankaisemisesta tehdyn yleissopimuksen actus reus ja mens rea -periaatteet ja laukaisi siten kaikkien valtioiden velvollisuuden estää kansanmurha.
Kansanmurhakampanjan pyrkimys on ollut liittää Gaza Israelin alueisiin ja asuttaa se siirtokunnilla, kuten nykyinen hallitus on useaan otteeseen ilmoittanut.
Tavoitteesta on Israelin hallituksen julkituloja myös ennen vuotta 2023, joten tämän hetken tapahtumat ovat osa pidempää etnisen puhdistuksen jatkumoa.
Fakhri taustoittaa raportissaan tilannetta ja kuvaa laajemmin Israelin toimia miehitetyllä Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Israel ei hyökkää palestiinalaisia vastaan ainoastaan Gazassa, vaan se on lisännyt hyökkäyksiään myös Länsirannan ja Itä-Jerusalemin palestiinalaisia vastaan heikentämällä heidän oikeuttaan ruokaan ja elintarvikeomavaraisuuteen. Vuonna 2023 Israel takavarikoi myös enemmän palestiinalaisten maata kuin minään muuna vuotena viimeisten 30 vuoden aikana.
UNRWA on Gazan peruspalveluiden tuottaja
Vuoden 2024 alussa Israel esitti perusteettoman väitteen, että 30 000 UNRWA:n työntekijästä 12 olisi osallistunut lokakuun 7. päivän tapahtumiin, mutta se ei tarjonnut väitteilleen riippumattomia lisätodisteita. Sen seurauksena 16 UNRWA:n rahoittajaa jäädytti rahoituksensa – osa pysyvästi.
UNRWA on tärkein humanitaarisen avun tarjoaja Gazassa. Rahoituksen jäädyttämisen myötä nälänhädän riski Gazan palestiinalaisilla kasvoi. UNRWA työskentelee myös yli 1,5 miljoonan palestiinalaisen peruspalveluiden tuottajana 58 tunnustetulla palestiinalaisten pakolaisleirillä Jordaniassa, Libanonissa, Syyriassa, Gazassa ja Länsirannalla. Rahoituksen jäädyttäminen oli täten kollektiivinen rangaistus kaikkia palestiinalaisia kohtaan.
UNRWA:lla on mandaatti toimia peruspalveluiden tuottajana, kunnes vuoden 1948 palestiinalaispakolaiset pääsevät takaisin kotiseuduilleen YK:n marraskuussa 1948 tunnustaman paluuoikeuden mukaan. Israel ei ole koskaan kunnioittanut tätä oikeutta.
Lisäksi UNRWA:lla on edelleen joitakin kattavimpia dokumentteja palestiinalaispakolaisten Nakbaa edeltäneestä omaisuudesta. Dokumentit toimivat palestiinalaisten pakolaisten menetetyn omaisuuden takaisin saamisen tai korvauksen perusteina. israelille UNRWA:n toimintaa vastaan hyökkääminen ja sen toimintamahdollisuuksien heikentäminen on osa sen yritystä hyökätä palestiinalaisten paluuoikeutta vastaan.
Nälänhädät ovat viime kädessä ihmisen aiheuttamia
Maailmassa tuotetaan niin paljon ruokaa, että se ruokkisi 1,5-kertaisesti nykyisen väestömäärän. Silti nälkä, aliravitsemus ja nälänhätä ovat kasvussa. Nälkä ja nälänhätä eivät ole tuotanto-ongelmia, vaan ne johtuvat aina teoista ja laiminlyönneistä, jotka estävät ihmisiä saamasta ruokaa. Nälänhädät johtuvat useimmiten konflikteista, taloudellisista häiriöistä ja kuivuudesta.
Nämä laukaisevat tekijät heijastavat kuitenkin taustalla olevia yhteiskunnallisia suhteita, jotka perustuvat riippuvuuteen ja riistoon. Viime kädessä vallan keskittyminen ja vastuuvelvollisuuden puute elintarvikejärjestelmissä lisäävät nälänhädän riskiä. Nälänhädät olisi siksi aina ymmärrettävä poliittisena ongelmana: ne ovat ihmisen aiheuttamia, ja aina seurausta siitä, että yksi ryhmä näännyttää toista. Israelin tapauksessa puhutaan palestiinalaisväestön nälkiinnyttämisestä, jolla on pidempi historia muun muassa Gazan saarron aikana Israelin tekemässä kalorimäärien rajoittamisessa.
Politiikkaan sisältyy kuitenkin lähes aina kansainvälinen ulottuvuus. Yleensä kolmannet osapuolet, jotka ovat suoraan tai välillisesti osallisina kansallisissa pitkittyneissä kriiseissä, voivat olla osallisia nälänhädässä.
Tarkemmin sanottuna nälänhädän aiheuttajia tukevat yleensä ulkomaiset valtiot ja yritykset, mikä tekee näistä kolmansista osapuolista osallisia nälänhädän aiheuttamiseen ja ylläpitämiseen. Esimerkiksi Gazassa kolmannet valtiot ja yritykset eivät ole vastuussa ainoastaan laittomista asetoimituksista Israelin nälkäkampanjaa ja kansanmurhaa varten, vaan yritykset ovat jo vuosien ajan olleet osallisia palestiinalaisten elintarvike- ja vesijärjestelmien laittomassa tuhoamisessa ja palestiinalaisalueiden laittomassa asuttamisessa.
Valtioilla ja toimijoilla on velvollisuus estää nälänhätä
Nälänhädät ovat ennustettavissa ja ehkäistävissä. Nälänhädän yleistymisen nähdään olevan osoitus siitä, että kansainvälinen järjestelmä ei reagoi riittävän nopeasti ja riittävällä tavalla nälänhätää koskeviin varoituksiin ja todisteisiin. Valtioilla ja muilla toimijoilla on velvollisuus estää nälänhätä. Tämä toiminta ei voi odottaa, että nälänhätä on virallisesti ”julistettu”. Silloin on liian myöhäistä.
Siksi on tärkeää analysoida aseellisia konflikteja pitkittyneiden elintarvikejärjestelmien kriisien kontekstissa. Nälänhätä on aina osa pitkittynyttä kriisiä. Se on kansainvälinen, rakenteellinen ja pitkäkestoinen. Nälänhätä voidaan parhaiten ymmärtää ihmisoikeuskysymyksenä, mukaan lukien kansanmurhana, rikoksena ihmisyyttä vastaan ja kidutuksena.
YK:n Oikeus ruokaan -erityisraportoija Michael Fakhrin kokoamassa ja lokakuussa 2024 YK:n yleiskokoukselle luovuttamassa raportissa “Starvation and the right to food, with an emphasis on the Palestinian people’s food sovereignty” on paljon uutta analyysia ja tärkeää tietoa Israelin toiminnasta palestiinalaisten nälkiinnyttämiseksi Gazassa, sekä siihen liittyvistä oikeudellisista ja historiallisista tekijöistä. Raportti kokonaisuudessaan YK:n verkkosivuilla.
