Helinä Rautavaaran museossa Espoossa tiistaina 6.5.2025 avautuva valokuvanäyttely kuvittaa karua tarinaa palestiinalaisten etnisestä puhdistuksesta Israelin valtion tieltä. Valokuvaaja-toimittaja Ahmad Al-Bazzin mukaan Nakba (‘katastrofi’) on Palestiina-kysymyksen ydin, ja se jatkuu edelleen niin miehitetyllä Länsirannalla kuin Gazan kaistalla.
Vuoteen 1948 kulminoituneesta Nakbasta (arabiasta suomennettuna ‘katastrofi’) tulee toukokuussa kuluneeksi 77 vuotta. Sen aikana palestiinalaiset pakotettiin pois kodeistaan ja kylistään juuri perustetun Israelin valtion asukkaiden tieltä. Väkivaltaista, asuttajakolonialismille leimallista pakkosiirtoa kutsutaan etniseksi puhdistukseksi.
Nakban jäljillä -näyttely esittelee kuratoidun valikoiman toimittaja, valokuvaaja, dokumentaristi Ahmad Al-Bazzin (s. 1993) Nakba 75 -valokuvadokumentaatioprojektin kuvia. Al-Bazz on esittänyt projektin valokuvia itse pakolaisleireillä eri puolilla Palestiinaa, ja kuvia on nähty myös Englannissa ja Virossa.
“Sain vuoden 2020 lopulla Israelin armeijalta harvinaisen liikkumisluvan, jonka ansiosta sain matkustaa Länsirannan muurin ulkopuolelle, erityisesti vuonna 1948 miehitetyille alueille, joihin viitataan ‘Israelina’. Vuosien 2021 ja 2023 välillä käytin paljon aikaani vierailemalla autioituneissa palestiinalaiskaupungeissa, jotka sionistinen liike puhdisti etnisesti Israelin perustamisen yhteydessä. Siitä tuli itseopiskelumatka.”
Kielletty ja kaivattu kotiinpaluu
Ahmad Al-Bazzin isovanhemmat ovat Nablusista, Länsirannalta. Kuten monet palestiinalaiset ennen vuotta 1948, he asuivat ja työskentelivät eri puolilla maata aikana, jolloin liikkumisvapaus oli vielä taattu.
“Vuonna 1936 syntynyt isoäitini pakkosiirrettiin 12-vuotiaana kotikaupungistaan Beisanista vuonna 1948. Hän oli onnekas päätyessään Nablusiin, sillä hän jäi brittien hallinnoiman Palestiinan rajojen sisälle sen sijaan, että hänestä olisi tullut pakolainen naapurimaassa.”
Al-Bazzin isoäiti pääsi käymään varastetussa kaupungissaan kerran 1970-luvulla. Perheen koti ja koko alue oli tuhottu tunnistamattomaksi.
”’Näin vain pienen kanavan, joka oli talomme vieressä’, hän aina kertoo meille. Hän on nyt lähes 90-vuotias eikä ole koskaan saanut palata kotiinsa, kun taas israelilaiset uudisasukkaat ympäri maailmaa ovat tervetulleita asumaan hänen mailleen”, Al-Bazz kertoo.
Beisan koki täydellisen etnisen puhdistuksen: kaikki palestiinalaisasukkaat karkotettiin. Nykyään paikalla on suuri israelilainen kokonaan uudisasukkaiden asuttama siirtokunta, jota kutsutaan nimellä ‘Beit She’an’. Kaikkiaan ainakin 530 palestiinalaiskylää ja -kaupunkia tuhoutui Nakbassa. Jaffan kaupunki ja sen ympäristö, jossa asui vuonna 1948 noin 120 000 palestiinalaista, menetti 117 000 asukasta – 98 % palestiinalaisväestöstään. Osa Tel Avivin siirtokunnasta sijaitsee nykyään Jaffan ja sen ympäröivien kylien mailla. Haifan kohtalo ei poikennut tästä suuresti: se menetti noin 73 000 palestiinalaisesta asukkaastaan 70 000 (95 %).
Gazan kaistalla tapahtuva on Nakban jatkumoa
Valokuvillaan Al-Bazz haluaa palauttaa vuoden 1948 tapahtumat Palestiina-Israel-keskustelun lähtökohdaksi. Hänen mukaansa vuoden 1948 Nakbasta on puhuttava preesensissä, käynnissä olevana tapahtumana, sillä pakkosiirto uhkaa edelleen palestiinalaisia.
“Se tapahtui vuonna 1948, uudelleen vuonna 1967 ja on jatkunut armotta siitä lähtien. Israelin puskutraktorit eivät ole pysähtyneet. Palestiinalaiset eivät voi tehdä mitään pysäyttääkseen tätä prosessia, koska se ei ole reaktiivinen; se on harkittu. Se ei ole riippuvainen palestiinalaisten toimista, vaan osa pitkäaikaista suunnitelmaa. Perehtyminen menneisyyteen, nykyisyyteen ja julkistettuihin tulevaisuudensuunnitelmiin kertoo tämän kaikille heille, jotka ovat halukkaita oppimaan”, Al-Bazz kuvailee.
Hän muistuttaa, että Palestiina-Israel ei ole kaksi erillistä paikkaa, eikä kyseessä ole ‘konflikti’ kahden maan välillä. Kyseessä on täsmälleen sama maa. “Meidän täytyy yksinkertaisesti vain tunnistaa kolonisoidut ja kolonisoijat”, hän kiteyttää.
Länsirannan ja Gazan alueilla eurooppalaisten sionistinen siirtomaahanke alkoi puolestaan suhteellisen myöhään, vuonna 1967.
“Molemmat ovat otsikoissa, sillä ne ovat alueita, joilla Israel on erityisen tyytymätön palestiinalaisten, alkuperäisestä etnisestä puhdistuksesta selvinneiden, olemassaoloon”, kertoo Al-Bazz.
Gazan kaista on alun perin valtava pakolaisleiri, joka syntyi Nakban seurauksena. Yli 80 % sen asukkaista tulee yli 190 tyhjennetyltä paikkakunnalta eri puolilta Palestiinaa. Al-Bazz kertoo sen olevan alle prosentti siitä maa-alasta, joka aikoinaan muodosti brittiläisen siirtomaavallan ajan Palestiinan.
“Tämän pikkiriikkisen alueen olemassaolo on häirinnyt Israelia. Nyt, lokakuun 7. päivän tapahtumien jälkeen, Israel käyttää tilaisuutta hyväkseen yrittääkseen pyyhkiä Gazan kartalta. Mitä tulee Länsirantaan, siirtokuntahanke laajenee siellä nopeasti, ja palestiinalaiset elävät Israelin armeijan hallinnon alaisuudessa, suljettuina pieniin, hajanaisiin erillisalueisiin, ja israelilaiset nauttivat lopuista alueista.”
Al-Bazz työskentelee itse valokuvaajana ja toimittajana, toimii stringerinä ja kuvaa ActiveStills-kollektiiville, jonka Gaza-kuvista avautuu näyttely Valokuvataiteen museossa. Parhaillaan hän viimeistelee Nakba-dokumentaatioprojektiaan kirjaksi ja hänen ensimmäinen, Cannes’sta tuotantotukea saanut dokumenttielokuvansa on työn alla.
“Palestiina on vain pala maata Välimeren alueella. Sanon aina, että me emme vapauta Palestiinaa, mutta Palestiina on vapauttanut meidät. Siellä eläminen – vaikka se onkin hyvin vaikeaa – tarjoaa arvokkaita käsitteitä ja arvoja sekä linssin, jonka läpi tarkastella globaaleja kysymyksiä.”
KESKIVIIKKO 7.5.2025
Tapaa taiteilija
Gazan kaistan tapahtumien ymmärtäminen: Nakba, joka ei koskaan päättynyt
Valokuvaaja, journalisti, dokumentaristi Ahmad Al-Bazz kertoo keskiviikkona 8. toukokuuta klo 17 Nakba-valokuvadokumentaatioprojektistaan Helinä Rautavaaran museossa. Projektinsa myötä Al-Bazz valokuvasi kymmenissä palestiinalaisista tyhjennetyissä kylissä, jotka Israel myöhemmin tuhosi. Israelin valtion synnyttämisen alta ainakin 530 palestiinalaiskylää, kaupunkia ja kaupunginosaa tuhottiin.
Al-Bazz ei käsittele tätä menneisyyden tarinana, vaan osana käynnissä olevaa sionistista siirtomaahanketta. Erityisesti suhteessa Gazan alueen nykyiseen tilanteen kärjistymiseen, sillä 80 % Gazan väestöstä on peräisin autioituneista paikoista kaikkialta miehitetyn Palestiinan alueilta. Museossa 6.5.2025 avautuvassa Nakban jäljillä -näyttelyssä on valikoima Nakba 75 -projektin valokuvia.
Keskustelu käydään englanniksi. Vapaa pääsy! Tilaisuudessa on rajallinen määrä istumapaikkoja.
Nakban jäljillä – Ahmad Al-Bazzin valokuvia miehitetystä Palestiinasta
6.–31.5.2025 Helinä Rautavaaran museo, Entresse, Espoo
Näyttelystä verkkosivuilla
Näyttely on tuotettu yhteistyössä Ahmad Al-Bazzin ja Konteksti-median kanssa.
